Kun joulukuu lähestyy, moni sytyttää ensimmäisen adventtikynttilän ja kuulee radiosta tutun Hoosiannan. Kirkollisessa perinteessä adventti on kuitenkin muutakin kuin joulun alkusoitto. Adventista alkaa koko kirkkovuosi, ja sen keskeinen teema on odotus. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä adventti tarkoittaa, miksi Hoosianna on niin tärkeä osa sitä ja miten odotuksen aika näkyy jumalanpalveluksessa.
Mitä sana adventti tarkoittaa
Sana adventti tulee latinan sanasta adventus, joka tarkoittaa tulemista. Adventin aikana kristityt valmistautuvat juhlimaan Jeesuksen syntymää, mutta samalla muistetaan myös Kristuksen tulemista ihmisten elämään nyt ja hänen lupaamaansa paluuta. Adventtiaikaan kuuluu neljä sunnuntaita ennen joulua, ja ensimmäinen adventtisunnuntai on kirkkovuoden ensimmäinen päivä. Uusi kirkkovuosi ei siis ala tammikuussa vaan jo loppusyksyllä, kun pimeys on syvimmillään.
Hoosianna ja ensimmäinen adventti
Ensimmäisenä adventtisunnuntaina luetaan evankeliumikertomus siitä, kuinka Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja kansa tervehti häntä huutaen hoosiannaa. Sana hoosianna on hepreaa ja sisältää pyynnön pelastuksesta, mutta siitä on tullut myös ylistyksen ja ilon huudahdus. Suomessa ensimmäiseen adventtiin liittyy vahvasti Georg Joseph Voglerin säveltämä Hoosianna, jota lauletaan kirkoissa vuodesta toiseen. Monelle juuri tämä laulu merkitsee joulunajan todellista alkua.
Hoosiannan suosio kertoo jotain olennaista kirkkomusiikista: tuttu sävelmä yhdistää sukupolvia ja tekee juhlasta yhteisen. Samaa laulua ovat laulaneet isovanhemmat, vanhemmat ja lapset, ja se kantaa mukanaan muistoja ja tunnelmaa.
Odotuksen aika jumalanpalveluksessa
Adventin sunnuntaina pidettävissä jumalanpalveluksissa raamatuntekstit kertovat lupauksista ja niiden täyttymisestä. Profeettojen sanat, Johannes Kastajan sanoma ja kertomukset Marian odotuksesta johdattavat kohti joulua askel kerrallaan. Messun rakenne pysyy samana kuin muulloinkin, mutta tekstit, virret ja rukoukset painottavat valmistautumista ja toivoa. Jos haluat tutustua messun kulkuun tarkemmin, lue artikkelimme messun kaavasta.
Valmistautumisen aika keskellä kiirettä
Vanhastaan adventti on ollut hiljentymisen ja valmistautumisen aikaa, samaan tapaan kuin paastonaika ennen pääsiäistä. Nykyään joulukuu on monelle vuoden kiireisintä aikaa, ja joulun valmistelut, juhlat ja hankinnat täyttävät kalenterin. Adventin alkuperäinen ajatus voi silti olla avuksi. Odotus ei tarkoita pelkkää kärsivällisyyttä, vaan myös sydämen valmistamista: aikaa ajatella omia suhteitaan, antaa anteeksi ja muistaa niitä, joille joulu on raskas aika. Moni löytää tähän tilaa esimerkiksi rauhallisesta iltahetkestä, joululauluista tai raamatuntekstien lukemisesta.
Adventtikynttilät ja kodin perinteet
Monessa kodissa ja kirkossa sytytetään adventtikynttilöitä: ensimmäisenä adventtisunnuntaina yksi, seuraavana kaksi ja niin edelleen, kunnes neljäs adventti valaisee jo kaikki neljä. Kasvava valo kuvaa odotuksen etenemistä ja lähestyvää juhlaa. Perinne on yksinkertainen, mutta se tuo pimeään vuodenaikaan rauhallisen hetken, jolloin voi pysähtyä kiireen keskellä.
Adventti päättyy jouluaattoon, jolloin odotus vaihtuu juhlaksi. Joulun sanomasta voit lukea lisää artikkelistamme jouluyön messusta. Odotuksen aika muistuttaa, että juhla saa merkityksensä vasta, kun sitä ehtii valmistautua vastaanottamaan.