Jouluyön jumalanpalvelus kuuluu kristillisten kirkkojen perinteisiin. Niin luterilaisella, katolisella kuin ortodoksisella kirkolla on omat jouluyön jumalanpalvelukset eli messut. Moni television katsoja on seurannut Rooman Pietarin kirkon perinteistä jouluyön messua, jonka paavi toimittaa. Ortodokseilla jouluyön messu on kuulunut perinteisiin, mutta luterilaisessa kirkossa jouluyönä pidettävä messu on saanut jalansijaa vasta nykypäivänä. Aiemmin luterilaisessa kirkossa joulujumalanpalvelus oli yleisesti aikaisin joulupäivän aamuna.
Jouluyön messu kertoo Jeesuksen syntymästä
Kristilliset kirkot sijoittavat jouluyön messun myöhäiseen iltaan, koska siihen aikaan Jeesuksen on ajateltu syntyneen. Messu juhlistaa Jumalan pojan, Jeesuksen, syntymää. Tuolloin maailmaan, ihmisten keskuuteen syntyi Vapahtaja, kaikkien ihmisten pelastaja. Jouluyönä konkretisoituu koko kristillisen kirkon ydin: tuolloin syntyi viaton lapsi, joka myöhemmin otti kaikki ihmisten tekemät vääryydet kantaakseen.
Luterilainen, suomalainen messu poikkeaa katolisen kirkon jouluyön messusta, joka on hyvin pitkä ja tiettyä kaavaa noudattava. Messuun kuuluvat papin lukemat rukoukset, liturgia, musiikki sekä ehtoollinen. Perusosat suomalaisessa messussa ovat samat kuin esimerkiksi katolisessa messussa. Katolisessa messussa on tietyt osat, jotka toistuvat samana kirkkovuoden ajasta riippumatta sekä osat, jotka vaihtelevat.
Joulun sanoma sulattaa sydämet
Joulun sanoma on se, mikä saa ihmiset lähtemään joulukirkkoon. Monelle joulumessussa käyminen on perinne, joka tuo joulumielen ja yhdistää muistot läheisten kanssa. Joulun aika on suomalaisten suosituin ajankohta käydä kirkossa. Luukaksen evankeliumi, jouluvirret, kynttilöiden loisto ja luminen maisema herkistää ja vie ajatukset vuosien taa.
