Jumalanpalvelus
Messu tarjoaa Jumalan sanaa
Messuun saavat kaikki saapua kuulemaan Jumalan sanaa. Saarna pitää usein sisällään otteita evankeliumista sekä papin omia tulkintoja ja selityksiä aiheista. Kirkkovuoteen kuuluu useita eri teemoja, joiden ympärille saarnat yleensä keskittyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi pääsiäinen ja joulu. Messun aikana luetaan myös muita raamatunkappaleita ja tämän saattavat suorittaa vapaaehtoiset seurakunnan jäsenet. Kolehti kuuluu oleellisena osana tapahtumaan ja pappi siunaa rahat keräämisen jälkeen. Kolehdissa kerätty summa lahjoitetaan aina ennalta sovittuun kohteeseen. Riippuen siitä, onko kyseessä sanajumalanpalvelus vai ei, tarjoillaan myös ehtoollinen sen haluaville konfirmoiduille seurakuntalaisille. Messu on monelle hyvin henkilökohtainen hetki. Kirkkoon tullaan vastaanottamaan sanaa ja hiljentymään.
Jumalanpalvelus sisältää myös musiikkia ja virret onkin kerrottu alttaritauluissa valmiiksi, jolloin on helppo virsikirjan kanssa seurata toimituksen kulkua. Tauluilta näkyy myös kulloinkin lausuttava uskontunnustus. Rukoilu kuuluu myös oleellisena osana messuun.
Rukoilu on keskustelua Jumalan kanssa
Messussa rukoillaan yhdessä. Pappi johtaa rukousta ja seurakuntalaiset joko kuuntelevat tai lausuvat mukana. Isä meidän -rukous lausutaan aina yhdessä, kaikissa kirkon pyhissä toimituksissa. Rukoilla kannattaa myös henkilökohtaisesti, sen ei tarvitse olla ääneen lausuttua vaan asian voi kertoa suoraan Jumalalle.
Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa rukoilla vaan jokaisen tapa on juuri itselle se paras. Joku rukoilee perinteisesti polvillaan sängyn vierellä ääneen, monet lausuvat ruokarukouksen ja kiittävät Jumalaa antimista. Toiset taas rukoilevat hiljaa mielessään missä tahansa se tuntuu hyvälle. Rukouksen ei tarvitse olla pitkä vaan siinä voi lausua vain tarpeellisen ytimekkäästi.
Suomalaisen messun kulku
Messua vietetään pääosin sunnuntaisin koska sunnuntai on kristityille pyhäpäivä. Tähän on muodostunut aikojen saatossa oma järjestys ja eri kulttuureilla on omat tapansa. Suomessa kokoonnutaan kirkkoihin ja kappeleihin, kun taas jossain muualla erilaisissa puitteissa. Yhteistä kaikille on se, että rukoillaan yhdessä tärkeiden asioiden puolesta, luetaan Raamattua, kuunnellaan saarnaa sekä vastaanotetaan ehtoollinen.
Koska suomalainen messu noudattaa aina samaa kaavaa, tuo se turvaa monelle, vaikka olisikin jossain vieraammassa kirkossa. Tämä luo myös arvokkuutta messuun. Messu alkaa musiikilla. Virsi luo tunnelmaa ja kertoo, että on aika rauhoittua sekä valmistautua vastaanottamaan sanaa. Aluksi pappi tervehtii seurakuntaa tutuiksi tulleilla sanoilla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen johon seurakunta vastaa Aamen, aamen, aamen.
Jumalanpalvelus löytyy myös netistä
Nykyään saarna löytyy myös muualta, kuin kirkosta paikan päältä. Televisiossa ja paikallisradioissa se on esitetty jo pitkään, mutta jumalanpalvelus netissä on uudehko asia. Useat seurakunnat ovat alkaneet näyttämään tapahtumia suorana lähetyksenä sosiaalisen median kautta. Tämä antaa yhä useammille ihmisille mahdollisuuden kuulla saarnaa ja osallistua omassa rauhassaan toimitukseen. Tätä kautta on voinut seurata myös muita tilaisuuksia kuin messuja. Tekniikkaa voi hyödyntää myös erilaisten konserttien esittämiseen etänä.
Saarna on monelle tärkeä asia ja sen haluaa ehkä kuunnella aivan rauhassa kotona. Netin kautta kuunnellessaan, ei tarvitse miettiä muita vaan voi eläytyä ja ottaa sanan vastaan sen täydellä tunteella. Usein kirkko on kuitenkin se mieluisin miljöö tämän suorittamiseen. On kuitenkin loistavaa, että vaihtoehtoja löytyy, joka tuo kirkon ja Jumalan lähemmäs jokaista, joka näin toivoo tapahtuvan.
